”Hiket”
ja ”kovikset”,
”kiltit” ja ”pahikset”
”emot”, ”pissikset"
”nörtit” ja ”hipsterit”
”kiltit” ja ”pahikset”
”emot”, ”pissikset"
”nörtit” ja ”hipsterit”
"Nimikkeet" vahvistavat
yhteisyytä ja sulkevat pois yhteisöön kuulumattomat.
-Samalla
kun identifioidaan oman kuulumisen viiteryhmää, määritellään, ketkä
eivät kuulu
joukkoon
-Vertaisryhmän
tai -yhteisön sisä-
tai ulkopuolisuus voi siis rajautua sekä nuoren omin
valinnoin että toisten nuorten toimesta
- Ulkopuolisen
leima ja omaksuttu positio vertaisyhteisössä
näyttävät ohjaavan toimintaa ja rajaavan vertaisiin liittymisen tiloja
- Vertaisyhteisönsä
toimijana nuorella pitäisi olla mahdollisuus
itse valita omat kiintopisteensä ja viiteryhmänsä, asemoitua
osalliseksi haluamallaan
tavalla ja murtaa tai muovata
hänelle ulkoapäin
tuotettuja positioita
- Oleminen
koulussa ilman kavereita on nuorelle haastava
tilanne. Yksin näyttäytymistä kouluyhteisössä pidetään leimaavana, viimeiseen
asti vältettävänä
asemana, jonka kanssa nuoret kamppailevat vaihtelevin keinoin
- Vertaisiin
liittymisen ja irtautumisen prosesseissa on kysymys siitä, mikä itseä ja
jotakuta toista yhdistää
sekä miten nämä piirteet puolestaan
eroavat joitakin toisia nuoria yhdistävistä
piirteistä.
- Näitä
yhdistäviä ja erottavia tekijöitä eri tavoin merkkaamalla
ympäröivä vertaisyhteisö jäsentyy ryhmiksi, alaryhmiksi, ystävyyksiksi ja kaveriporukoiksi
- Portit nuorten keskinäisiin porukoihin ja ystävyyksiin aukeavat vaivattomimmin niille, jotka osaavat olla ”oikein” osana vertaisyhteisöä ja valtakulttuuria
-Nuorelle
tekee hyvää kuulua johonkin ryhmään tai joukkoon tunteakseen olonsa
hyväksytyksi. Joukosta ulos jääminen aiheuttaa paljon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti