torstai 26. marraskuuta 2015

Toinen näyttöpaja päivä.



Vaikka aikaisemmassa kirjoituksessani kuvailin tulevaa päivää suhteellisen negatiivisesti olen vastakohtaisesti positiivisen oloinen nyt sen päivän jälkeen koska vaikka päivä ei ollutkaan  lähelläkään täydellistä, saimme silti ryhmän kanssa aikaiseksi paljon paremmin kuin edellisellä viikolla.



Aloitimme päivän käymällä lyhyesti läpi kuvakokoja ja muita elokuva juttuja mutta se ei selvästikkään ollut niin mielenkiintoista niin heitin ryhmälle tehtäväksi saada tehtyä päivän aikana stop animaatio elokuvan. Päätin jo ennen aloittamista että en aio olla tällä kertaa niin aktiivisesti mukana ryhmä toiminnassa kuin viimeisellä kerralla koska viimeksi se tuntui vähentävän ryhmän moraalia tehdä tehtäviä jos ohjaaja on aktiivisesti mukana. Annoin tytöille vapaat kädet suunnittelun suhteen ja itse istuin samassa huoneessa tietokoneella ja juttelin/autoin tyttöjä jos he tarvitsivat sitä.
Huomasin että tälläinen järjestely toimi todella hyvin koska tytöt saivat idean hetken kuluttua ja rupesivat tekemään stop animaatiota luokan taululla.

Minulla oli myös oma pieni apulainen Kari kenen tehtävä oli olla lähinnä mukana hommissa ja auttaa ja kannustaa pajassa olevia. Annoin hänen heitellä ohjattaville ideoita ja muita juttuja mutta hetken päästä sanoin että antaa tyttöjen tehdä tehtävänsä itsenäisesti. Karin kanssa on helppo tehdä töitä koska tulemme hyvin toimeen ja Karilla on aina hyviä ideoita.




Halusin kokeilla vähän etäisempää ohjaajuutta tänä päivänä lähinnä aikaisemman paja-päivän turhautumisen vuoksi ja myös siitä syystä koska luin vähän aikaa sitten jostakin että hyvä ohjaaja antaa avaimet onnistumiseen eikä ohjaa nuoria kädestä pitäen. Vaikka ryhmä ei nyt kokenut mitään suurta valaistusta he kuitenkin saivat nyt paremmin aikaiseksi kuin viime kerralla ja uskon vahvasti että se johtuu siitä etten ollut kuin helikopteri äiti ja pyörinyt heidän ympärillään jatkuvasti yrittäen saada heitä hoitamaan hommiaan. 

Tämmöisissä koulun ohjaustehtävissä on joskus vaikea asennoitua niihin kunnolla. Tehdään yhdessä lyhyt elokuva! jes! Monesti unohtuu että olet itse ohjaaja siinä tilanteessa. Kaikki ollaan koulussa hyviä kavereita mutta ohjaustilanteessa yhden pitäisi olla ohjaaja. Tämä unohtuu monesti oman koulun ryhmiä ohjatessa. Unohdin tämän viimeksi että olen ohjaaja ja keskityin enemmän ryhmän kanssa työskentelyyn että hommat saadaan tehtyä mutta ohjaajana ei minun tarvitse huolehtia että työt onnistuvat. Minun tehtävä on varmistaa että työt tehdään hyvin ja se että työtä tekevillä on siihen tarvittavat taidot. Tämä kuulostaa kirjoitettuna vähän hassulta mutta ei opettajienkaan päät pyöri giljotiinillä jos opiskelijat eivät palauta tehtäviä.  

Silti olimme ainut ryhmä ketkä saivat videonsa youtubeen. 

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

27.11 Näyttöpäivä.



Huomenna on toinen näyttöpäivä ja toivottavasti se menee paremmin. Aloitettiin viikkositten tekemään "sarjakuvaa" ja mietin että huomenna voitaisiin hyödyntää sitä viime kertaista sarjista kuvakäsiksenä tällä viikolla lyhyt stop animation jutussa. En tiedä miten niitä huomenna kiinnostaa tehdä mitään 

Tarkoituksena on aamulla kerrata kuvakokoja ja muita kuvaukseen liittyviä asioita mitä kukaan tuskin muistaa mutta kuitenkin. Vähän on löyhät odotukset huomiselta. Kari auttaa varmasti enemmen keksimällä aiheita ja muita hienoja idoita ja itse autan kuvaukseen liittyvissä asioissa.

Yritän huomenna olla vähemmän kiinni ryhmässä kuten viime viikolla olin. Antaa ryhmän itse keksiä ideoita ja tehdä tehtäviä ilman minua ja toivottavasti se auttaa heidän motivaatiotaan. 

pitäisi vielä kirjotella noita papereitakin. huoh.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Ensimmäinen näyttöpäivä.



Oli ehkä virhe lähteä näyttöön soitellen sotaan luottaen siihen että osaan hommat ja siinäpä se. Noh ryhmäksi tulikin kasa sellaisia tyyppejä ketä hommat ei oikein kiinnostanut niin hommat vaikeutuivat huomattavasti. Vaikea sanoa olevani innoissani oikein koko hommasta enää koska ryhmä ruletissa kohdalleni ei osunutkaan unelma ryhmä niinkuin monesti on käynyt. 

Vaikea esittää innostavaa jos innostettavia ei kiinnosta, tiedän miltä se tuntuu kun ohjaaja ulisee että pitäisi osallistua mutta selvästi itseä ei kiinnosta niin on vaikea asennoitua sitten tekemään siitä mielenkiintoista. Lyhyt elokuvien luominen on tylsää muutenkin isoissa sattumalla valituissa ryhmissä. 

Vähän turha paljo turhauttaa että osaisin kirjoitela mutta ehkä ensikerralla menee paremmin.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Ulkopuolisuus vertaissuhteissa nuorten kokemana.

Ulkopuolisuus vertaissuhteissa nuorten kokemana.
 (Google Slide Linkki)

Hiket” ja ”kovikset”,
”kiltit” ja ”pahikset
emot”, ”pissikset"
 nörtit” ja ”hipsterit
"Nimikkeet" vahvistavat yhteisyytä ja sulkevat pois yhteisöön kuulumattomat.

      -Samalla kun identifioidaan oman kuulumisen viiteryhmää, määritellään, ketkä eivät kuulu joukkoon
-Vertaisryhmän tai -yhteisön sisä- tai ulkopuolisuus voi siis rajautua sekä nuoren omin valinnoin että toisten nuorten toimesta
 
- Ulkopuolisen leima ja omaksuttu positio vertaisyhteisössä näyttävät ohjaavan toimintaa ja rajaavan vertaisiin liittymisen tiloja
- Vertaisyhteisönsä toimijana nuorella pitäisi olla mahdollisuus itse valita omat kiintopisteensä ja viiteryhmänsä, asemoitua osalliseksi haluamallaan tavalla ja murtaa tai muovata hänelle ulkoapäin tuotettuja positioita
- Oleminen koulussa ilman kavereita on nuorelle haastava tilanne. Yksin näyttäytymistä kouluyhteisössä pidetään leimaavana, viimeiseen asti vältettävänä asemana, jonka kanssa nuoret kamppailevat vaihtelevin keinoin
- Vertaisiin liittymisen ja irtautumisen prosesseissa on kysymys siitä, mikä itseä ja jotakuta toista yhdistää sekä miten nämä piirteet puolestaan eroavat joitakin toisia nuoria yhdistävistä piirteistä.
- Näitä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä eri tavoin merkkaamalla ympäröivä vertaisyhteisö jäsentyy ryhmiksi, alaryhmiksi, ystävyyksiksi ja kaveriporukoiksi

- Portit nuorten keskinäisiin porukoihin ja ystävyyksiin aukeavat vaivattomimmin niille, jotka osaavat olla ”oikein” osana vertaisyhteisöä ja valtakulttuuria

-Nuorelle tekee hyvää kuulua johonkin ryhmään tai joukkoon tunteakseen olonsa hyväksytyksi. Joukosta ulos jääminen aiheuttaa paljon

(Kuvassa hyvin toimiva ryhmä)

 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Bambuser live istutus.




En ollut varsinaisesti mukana sissi-istutuksessa mutta katsoin kuitenkin live taltioinnin josta nyt sanon sanon pari valittua sanaa. Ipadi itsessään ei ole ehkä paras mahdollinen laite kuvaamiseen mutta se ajaa tarvittaessaan asiansa. Ipadin ruutu tuntuu hiukan valehtelevan rajauksen suhteen ainakin sen mukaan mitä Antti minulle kertoi. Kamera olisi kuitenkin hyvä kohdistaa yhteen henkilöön henkilön puheen ajan vaikka joku kysyisikin kysymyksen. Jos alue ei ole suuri kysymys kyllä kuuluu videolla. On turha luoda ylimääräistä liikettä katsojia hämmentämään.



Mielestäni live streamissa olisi hyvä että siinä olisi juontaja, kuka on joko itse kuvaaja tai joku muu. Tämä antaisi live materiaalille tietynlaisen jatkuvuuden joka loisi katsomisesta paljon mieluisampaa.  Jos materiaalissa ei esiinny juontajaa ei katsoja jaksa seurata mullan mylläämistä kolmeakymmentä sekunttia kauempaa. Streamista voisi tehdä niinsanotusti "vlogimaisen" jossa yksi henkilö kuvaa ja selostaa mitä tapahtuu. Tällä tavalla katsoja voisi samaistua tai tykästyä juontajaan ja seurata tuleviakin tapahtumia juuri juontajan takia.



Juontajan olisi myös luontaisempaa puhua ihmisten kanssa jos hänen kasvonsa ovat näkyneet videolla useammin kuin kerran. Kysellä ihmisiltä mielipiteitä tai ajatuksia, jutella muuten vain ilman että videon tunnelma olisi aivan kuin haastattelssa tai normaalissa hyvin suunnitellussa videossa.  Mallia voi esimerkiksi ottaa youtuben vloggaajista kuten Dudelikehella tai Pewdewpie ja Marxie.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Valokuva vaikuttajana.




Tätä tekstiä oli sikäli ärsyttävä lukea koska melkein kaikki teksti oli otettu jostain toisesta kirjasta tai tutkielmasta. On toki tärkeää että tekstin minkä näinkin suureen projektiin laittaa on hyvin pohjustettu ja tutkittu mutta se loi tekstille jotenkin teennäisen ja tärkeilevän tunnelman jossa kaikki teksti piti todistaa olevan totta lainaamalla jotakin toista tekstiä. Loppua kohden teksti muuttui heti paljon mielekkäämmäksi kun pääsi lukemaan raportteja työpajoista. Pitäisin itskekin mielelläni ulkomailla tutustumis-vaiheen aikana kirjoituksessa mainitun "Kuvan valinta" harjoitteen koska se antaisi useita eri lähestymis tapoja kuvailla miksi valokuvaus on hieno tapa lähestyä asioita sillä se minkä kuvan ja miksi sen valitsi suomalainen opiskelija on aivan erillainen kun se olisi namibialainen opiskelija tai vaikka ihan keski-eurooppalainenkin opiskelija. Näitä eroavaisuuksia olisi varmasti mukava havainnoida ja tutkia nuorten kanssa.

"Samalla ohjaajalta edellytetään nöyrää asennetta, joka edellyttää rohkeutta myöntää oman tietonsa 
rajoittuneisuus ja puutteellisuus. Innostaja ei tee töitä muiden puolesta tai anna 
valmiita vastauksia, vaikka hänellä olisi siihen tarvittavat taidot ja tiedot. Osallisuuden 
edistäjänä hänen tehtävänään on ensisijaisesti järjestää tilanteita, joissa ihmiset 
pääsevät pohtimaan, analysoimaan ja tulkitsemaan."

Yksi isoimmista ongelmista mikä minulla on ollut ohjaajaksi opiskelussa on ollut on tämä niin sanottu innostaminen, sillä minä harvoin "innostun" asioista suuresti. Tykkään toki olla mukana kaikessa mutta minä en uhku elämän iloa saadessani valokuvata tai urheillessani. Usein tämä luo ongelmia eniten suunnittelu vaiheessa, on vaikea luoda esimerkisi valokuvaus pajaa ellei itse usko sen olevan niin hieno asia. Ohjaajan ei toki tarvitse olla aina innostunut asioista joita hän ohjaa. Riittänee vain että tekijältä löytyy tieto ja taito luoda siitä mielenkiintoista ja kehittävää siihen osallistujille. Innostuneen esittäminen ei ole koskaan ollut vaikeaa mutta sen alla piilevä itse inho on mikä vaikeuttaa monesti sellaisten asioitten tekemistä jatkossa. En mielestäni sopisi millään tavalla vetämään urheilua nuorille mutta pystyn vetämään tunnin tai kaksi liikuntaa jos siihen on tarve, inhoan kuitenkin sitä että sydämmeni ei ole oikeassa paikassa ja nuoret ansaitsevat parempaa.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässä on lainauksia luetusta tekstistä jotka ovat mielestäni tavalla tai toisella mielenkiintoisia mutta minulla ei juuri ole niihin mitään lisättävää.



"Jos tavoite olisi yhtenäinen, olisiko yhteisökin toimivampi"

"Osallisuus on jokaisellehenkilökohtaista, tärkeää ja merkityksellistä. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää olla osa jotakin kokonaisuutta. Yksinkertaisimmillaan osallisuus voi olla kuitenkin vain mukana 
olemista, joka ei edellytä aktiivista sitoutumista yhteisön toimintaan tai toiminnan tavoitteisiin."

"Tekeminen (activity) ja toiminta (occupation) ovat kaksi osallisuuden peruskäsitettä

"Monien taiteilijoiden päätavoitteena on kannanotto yhteiskunnallisiin ongelmiin."

"Näemme pääasiassa vain meille esitettyjä kuvia. Kuvan ottaja tekee esivalinnat
puolestamme tai meitä vastaan. Hyvin usein ne tapahtuvat vanhojen ennakkoluulojen 
pohjalta, erityisesti kaukaisten maiden osalta. Yleensä esimerkiksi kehitysmaista 
kuvataan vain ankaria olosuhteita ja sitä mikä on huonosti. Lehdissä näkyy hyvin usein 
stereotyyppisiä valokuvia, kuten nälkäinen lapsi, kuivuus tai köyhyys. Näiden kuvien 
pohjalta ihmiset luovat käsityksen köyhemmistä maista, eivätkä osaa edes kuvitella 
mikä maassa on hyvin."

"Valokuvan merkitykset syntyvät aina katsojan tajunnan kautta"

"Taide voi saattaa kuvina näkyväksi ihmisen sisäistä maailmaa, johon me emme 
suoraan näe. Näitä ovat mm. sisäiset kokemukset, tunteet, ajatukset, muistot, jotka 
helposti peittyvät arjen touhuamisen ja sosiaalisten paineiden alle. Valokuva on yksi 
hyvä keino siihen. Valokuvataidetta voi käyttää muun muassa valaistumisen tai oman 
elämänkokemuksen paljastumisen välineenä itseään ja muita varten."

"Voimauttava valokuva tarkoittaa tapaa, jolla valokuvia voi käyttää ihmissuhteiden
parantamiseen sekä elämäntarinan ja oman minän rakentamiseen. Kuvattava itse 
päättää kuvan merkityksellisyyden."

"Voimautumisen keskeinen idea on, että toista ihmistä ei voi voimauttaa. Menetelmän 
välineenä käytetään valokuvausta, mutta kysymys ei varsinaisesti ole 
valokuvaamisesta. Kysymys on katsomisen ja näkemisen tavasta. Voimauttavan 
valokuvaprosessin avulla opetellaan vastavuoroista (= toisen osapuolen toimintaa 
mukailevaa) tapaa kohdata läheinen ihminen, asiakas tai työkaveri. Opitaan löytämään 
ja tekemään näkyväksi arkipäivien arvokkaat, merkitykselliset ja hyvät asiat."

tiistai 3. marraskuuta 2015

Taidemuseo Onni



Taiteen arvostus ja sen ymmärtäminen voi olla hyvinkin vaikeaa sellaiselle joka ei ole koskaan elämässään niihin perehtynyt. Itse osaan arvostaa taidetta sen teknisyyden puolesta mutta sen "piilevän tarkoituksen" löytäminen on ollut aina hankalaa. Jonkun mielestä vähän tummempi kuva voi kuvastaa ihmis sielun tuskaa tai vaikka sitä kuinka taiteilijaa oli sinä päivänä harmittanut se että paahtoleivästä oli sinä päivänä tullut astetta tummempaa kuin edellisenä. 
En itse ajattele itseäni taiteilijana vaikka sillöin tällöin laitankin pirroksiani paperille mutta kun minä siä teen ei siinä ole sen suurempaa ajatusta takana, en piirrä kuvaa hampurilaisesta jos minulla on nälkä vaan tilaan semmoisen lähimmästä ravintolasta. 

Valokuvausta on mielestäni vaikea arvostaa perus asfaltin tallaajana koska monet "taiteelliset" sekä "syvälliset" kuvat monesti näyttävät hyvin samanlaisilta kuin äitini ottamat lomakuvat viime vuosikymmeneltä. Nykypäivänä näkee internetissä ärsyttävän paljon "taiteellisia" kuvia esimerkiksi facebookissa tai vaikka deviantartissa jossa kuvaaja on iskenyt copyright merkin kuvan alalaitaan omaa nimeään edeltämään. Tämä kännykkäpuhelimilla otettujen taidekuvien määrä mielestäni laskee oikeiden taidekuvien arvoa pelkästään sillä että kaikki siihen kykenevät toisin kuin laadukkaitten taidekuvien luominen öljyväreillä joka vie useita ellei kymmeniä tunteja.

Joka apauksessa tässä on muutamia kuvia jotka löytyivät Taidemuseo Onnista 3.11.2015

Ensimmäinen kuva on Robert Wilhelm Ekmanin "Matkustajia pajan edustalla"  vuodelta 1871


Valitsin tämän kuvan koska pidän talvimaisemista ja tämä on jotenkin silmiä miellyttävät lämpimät värit muuten kylmässä maisemassa.Taulut eivät juurikaan "puhuttele" minulle mutta arvostan maalauksen maisemaa ja taitelijan taitoa.


Toinen taulu näyttelystä jonka valitsin on Aukusti Uotilan Lohipato Vallinkoskessa vuodelta 1884. Tässä kuvassa oli ehkä vähän sitä vanhan ajan kaipuuta, elämän yksinkertaisuutta ja kaikkea muuta sellaista. Isäni on kalastaja joten sekin kyllä toi positiivisiä ajatuksia tätä taulua kohtaan. 

Aina kun olen käynyt Joensuun taidemuseolla niin tämä taulu on saanut huomioni. Olen aina pitäny pääkalloista ja muista synkistä aiheista tauluissa. Sekin jotenkin tietyllä hyvällä maulla, en hirveästi välitä sellaisesti exploitation tyylistä jossa sillä mässäiltäisiin, ei sillä että juuri tässä kuvassa ei mässäiltäisi pääkälloilla mutta sellaista se on. Oscar Parviaisen Kapusiinimunkkien Hautakammio vuodelta 1914 ei ehkä ole teknisesti hienoin tai aiheeltaan positiivisin mutta mielestäni sen on Taidemuseo Onnin hienoin taulu.


Seuraavat valintani eivät ole tauluja vaan patsaita, En ole varsinaisesti koskaan kiinalaisesta taiteestä tykännyt mutta kiinalaiset osasivat tehdä hienoja patsaita aikoinaan  ja varmasti vieläkin. Tämä leijonafiguuripari on hieno esimerkki siitä.








Nämä seuraavat kaksi valitsemaani taulua ovat Ville Löppösen nimettömiä tauluja. Pidin näistä molemmista koska ne olivat hyvin synkkiä ja muistuttivat hyvinkin paljon Magic the Gathering korttien taidetta joka on minulle aina ollut hyvinkin läheinen peli. Onnissa oli tällä hetkellä menossa Ville sekä Anni Löppösten taidenäyttely jossa Ville oli piirtänyt paljon öljymalauksia ja Anni oli enemmän valokuvauksen kannalla.

Vasemman puolinen taulu oli tästä näyttelystä minun suosikkini enkä juurikaan osaa sanoa miksi. Taide ei puhuttele minulle muutenkuin siten että hienot kuvat ovat hienoja. Tämä on hieno taulu ja kaveri tietää mitä tekee.
Tämä taulu miehestä on myös äärimmäisen hieno. Tuo valo mikä tuolta puun takaa loistaa luo kuvaan jotenkin kolmiulotteisen tunnelman mistä en meinannut päästä eroon vaikka kuinka lähelle taulua menin. En oikein ymmärrä miksi niin monen taiteilijan on aina piirrettävä taulunsa kohteet alasti, Kysyin asiasta teatterin esittelijältä ja hän kertoi minulle että ainakin Ville Löppönen kuvastaa sillä ihmisen paljautta tai jotakin sellaista. En ymmärrä oikein taidetta ja taiteilijoita. Useimmat taiteilijat jotka olen elämäni aikana tavannut niin ovat olleet jollakin tavalla kummallisia kavereita. Ville Löppönen kuvasti teatteriesittelijän mukaan modernia sarjakuva hahmoa renesanssin aikaisilla vaikutteilla. Myönnettäköön että en ottanut kuvaa yhdestä taulusta jossa tämä renesanssin vaikutus näkyi parhaiten.

En ymmärrä en alkuunkaan mitä lie Löppönen on yrittänyt kuvata näillä tauluillaan sen ulkopuolella että ne ovat vallan hienosti piirrettyjä.

Halusin vielä loppuun lisätä tämän Anni Löppösen kuvan joka minusta kuvaa täydellisesti sitä mistä puhuin aikaisemmin. Näyttääkö tämä taiteelliselta ? Tämä näyttää minusta teennäiseltä ja pakotetulta "taiteelta" Kuvaan on jätetty paljon tilaa henkilön pään päälle ja ilme on tyhjä, ehkä tämä kuvastaa jotenkin kuvan naisen tyhjyyttä tai jotakin vastaavaa. Tässä on mielestäni se ongelma että kun tälläisen kuvan voi ottaa kuka tahansa jos haluaa.  Anni Löppönen näyttelyssään kuvaili oikeastaan vain tyhjiä huoneita joissa verhot olivat kiinni tai jotakin vastaavaa. Ne eivät mielestäni olleet juuri mistään kotoisin. Joku valokuvaaja varmasti saisi paljonkin niistä irti sillä onhan tämä nainen käynyt Ameriikan maalla Kaliforniassa asti opiskelemassa valokuvausta. Kuinka monta tuntia valokuvausta pitää opiskella että saa näinkin tylsän kuvan otettua ?




Minä en ymmärrä taidetta.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Estetiikka ja Maku

Wikipedia määrittelee estetiikan seuraavasti

"Estetiikka on filosofian osa-alue,
 joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä
 eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan."

ja Maun seuraavasti

"Maku on ihmisen kyky pitää tai olla pitämättä jostakin ja samalla kyky,
 jonka avulla hän voi säädellä erilaisia arviointeja ja omaa käyttäytymistään."



Mielestäni molemmat aiheista ovat melkosamanlaisia sillä jokainen ihminen määrittelee omat mielipiteensä itse. Filosofit voivat profetoida rauhassa asioille uusia hienoja nimiä mutta loppujen lopuksi ihmiset itse päättävät antavatko he niille mitään arvoa. Estetiikka on jokin tietty määrite jollekkin jotta se olisi hienoa tai kaunista, vähän niin kuin fengshui jossa huoneen kaikki kulmat pitävät olla auki. Mutta vaikka Fengshui onkin itämaissa suosittu tyyli sisustaa eise tarkoita että jokainen asia maailmassa pitäisi olla fengshuita vaan voi hyvin oman maun mukaan tehdä siitä omanlaisensa.



Esimerkkinä näin miehenä on helppo sanoa että jokaisella meistä on omanlainen naismakunsa. Olen monesti keskustellut asiasta ystäväni Nikon kanssa koska meillä ei ole lainkaan samanalainen maku naisten suhteen. Hän tykkää pitkätukkaisista ja minä tykkään sellaisista jolla on lyhyemmät hiukset.  
Jokainen määrittelee omat mieltymyksensä elämän aikana erillaisten kokemusten myötä. Sanotaan että  se, millaisita naisista/miehistä aikuisiällä tulee pitemään on linkitetty suoraan lapsuuteen ja jollakin tavalla se on varmasti totta. Itse hyvänä esimerkkinä sillä pitkän aikaa nuorempana ihanne nainen minulle oli sellainen jolla oli lyhyet punaiset hiukset sekä vihreät silmät. Kaksi näistä asioista ovat suurena osana elokuvaa "Big Trouble in Little China" jossa elokuvan pahis yritti etsiä käsiinsä juuri punahiuksista sekä vihreä silmäistä naista, lyhyet hiukset olivat kai vain sattumaa tai muotia vuonna 1986. 




Elämää suurempia kuvia ihmisistä luokallani.



 jeee





sunnuntai 1. marraskuuta 2015

BAMBOOZLED


Noniin eli bambuser appi oli kokeilussa ja sehä toimii vallan mainiosti. Ei kauheasti tarvinnut lämmitellä sitä sillä pelkän tunnuksen luomalla pääsi heti suoraan striimaamaan. Bambuserista ei sikälimikäli ole paljoa sanomista muuta kun että palvelu tuntuu pelaavan hyvin yksinkertaisesti ja helposti mutta sivustolla ei ole katsojia juuri ollenkaan. Itse en ollut koskaan koko sivusta kuullut ja nimikin koomisesti muistuttaa minua vain frendien jaksoa missä Ross, Joey ja Chandler pelaavat Bamboozled nimistä peliä. Jaoinkin mielipiteitäni videollani.

En nyt saanut tota html lisäys juttua toimimaan mutta tässä on kuitenkin nyt linkki siihen bambuser videoon. BAMBUSER TESTI







Tehtävä joujou.

Radio kuuntelu tehtävä.
Ensimmäiseksi kuuntelin Karin ryhmän radio LOVEn lähetyksen ja täytyy sanoa että juonto kuulosta kuin se olisi suoraan luettu paperilta mikä varmasti johtui vain liiallisesta suunnittelusta. Radiota on vaikea juontaa suoraan paperilta vaan se olisi parempi siten että paperilla olisi korkeintaan ns. avain sanoja joista juontaja voi lukea ideoita tai aiheita juontoonsa. Uutisetkin olivat oudot. Se oli enemmän eri juonto kuin uutinen. Fetishien luettelu ei ole uutinen ?


PETRA
Petran porukan radiolähetyksestä huomaa heti ensimmäisenä sen että biisit ovat soitettu Ipadin vierestä eikä niitä ole erikseen ladattu laitteelle ja siitä lisätty ohjelmaan. Johtaa siihen että äänen laatu on heikko ja taustamölyä riittää kokoajan. Haastatteluissa olisi hyvä haastattelijan jättää kaikki turhat "joo, juu, aivan" tuuminnat pois. Juontajat olisivat voineet olle kaikki yhdessä eikä yksikseen ?


Loppujen lopuksi vaikka varmasti jokaisessa radiolähetyksessä on omat erheensä on silti hienoa että kaikki saivat edes jotakin rehty