11. Viimeinen viikko.

(piirrros jonka yksi luokan tytöistä piirsi minusta)

En halunnut heti keskiviikkona tätä kirjoittaa koska halusin odottaa hetken että sen hetkiset tunnetilat eivät vaikuittaisi viimeisen päivityksen mielipiteisiin kuten viime viikon tekstissäne vahvasti esille tulivat. Harjoittelu on nyt ohi ja loppu fiilikset eivät ole niinkään haikeat kuin enemmänkin pettynyt ja helpottunut. 

Työpaikkaharjoittelun arvosteluni oli aivan surkea. Yhtä arvostelu kohtaa vaille kaikki olivat tyydyttäviä. Olin jotenkin kehdannut olettaa että olisi mennyt vähän edes paremmin tuolla töissä mutta monesti se miltä asia omasta mielestä näyttää on erillainen kuin se miltä se oikealle ammattilaiselle näyttää. Kai sitä jonkunlaiseksi kommunikaation puutteeksi voi kutsua kun ei oikein tullut minulle mitään tietoa asiasta jos tein jotakin negatiivistä. Ilmeisesti minusta oli myös tullut valituksia opettajilta mutta näitäkään en saanut tietooni vasta kun viimeisenä päivänä palaute palaverissä.  Kukaan ei koskaan sanonut etteikö opettajan huonessa saisi kiroilla ? Luulisi aikuisten ihmisten kesken saavan puhua vapaasti mutta kyllähän tästä maailmasta löytyy aina joku jolla pipo kiristää liikaa kuten eräällä ylipainoisella naisella työpaikalla.  Jotenkin tuntuu että olisin sovelian työhön jossa olisin yksisäni päivästä toiseen joka johtaa minua muistelemaan mukavia päiviäni editointi hommissa edellisestsä koulussani.

Kokemuksesta ei valitettavasti herveästi jäänyt positiivisiä puolia mieleen muutakuin että lapset olivat kivoja ja heidän kanssan oli hauskaa. Tuli vain pieni paradoxi senkin asian kanssa vastaan että kun Opettaja ei saa olla liian "ystävällinen" oppilaitten kanssa mutta kuten puoliväli palaverissä keskustelimme että en ole opettaja vaan ohjaaja niin silti sain onnistuneesti palautteeseen siitä kuinka olin liin tuttavallinen lasten kanssa. Mitä V---ua mun pitäis sitten tehä jos en saa kummankaan ammattinimikkeen alla olla nuorelle kaveri. 

(vitosluokkalaisen puukäsityön tuntien tulos ja esimerkki kuva alkuperäisestä.)

Ainut varsinaisesti positiivinen puoli koko harjoittelussa kai oli ne viidennen luokan puukäsityöntunnit jossa yhden nuoren kanssa saimme tehdä oman pienen henkilökohtaisen työn. Tulen omasta mielestäni toimeen paremmin lähemmäs teini ikäisten nuorten kanssa että ehkä seuraava toppipaikan valitna olisi parempi vaikka nuorisotalolle.
Sain kuitenkin hienon kirjepaketin joka sisälti ykkösluokkalaisten piirroksia viimeisenä päivänä.

Viikot 9. ja 10.

Ei enää ole hirveästi jäljellä tätä työharjoittelua ja on valitettavaa että tämäkin onnistui loppumaan nyt vähän heikommalla nuotilla koska en onnistunut suorittamaan näyttöä tässä työharjoittelussa. Syyksi luettelisin lähinnä huonon valmiuden suorittamaan näyttöä ja muutenkin surkeita suunnittelu kykyjäni. Varmasti moni hyppäisi johtopäätöksiin että "olisit vain suunnitellut ajoissa" mutta tämä ei minua tässä ojassa olisi auttanut koska vaikka kuinka monena iltana raksutinkin aivojani asian suhteen en silti koskaan mitään keksinyt, miksikö ? siksi koska minulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta tälläisten asioitten suunnitteluista yksin, koulussa kyllä olemme suunnitelleet monenlaista mutta tähän asti en ole kertaakaan mitään yksin suunnitellut ja kas kummaa kun homma ei sitten sujunutkaan. On helppoa olla hiljaa ja nyökkäillä ryhmässä mutta näin yksin asioita tutkiskellessa huomaa oman epäpätevyyden asian suhteen joka johtaa monesti turhautumiseen varsinkin ura-valintojen suhteen. 

Olen jälleen kerran kuluttanut paljon aikaa koulun ja opiskelujen lopettamisen suhteen mutta en ole vielä päässyt minkäänlaiseen päätökseen asiasta. Olen usein tullut siihen tulokseen että olen enemmän "tekijä" kuin "suunnittelija" eli siis jos joku minulle kertoo mitä tehdä, pystyn suorittamaan asian helposti ja suhteellisen vaivatta. Tästä syystä pärjäsin armeijassa hyvin. Suunnitella en osaa yhtään mitään ja valitettavasti tähän ammattiin kuuluu hyvin paljon suunnittelua koska kuitenkin ala on "palveluiden tuottamista". On hyvinkin vaikea tehdä töitä alalla jossa vaaditaan kahta eri asiaa ja joista toista vain pystyy toteuttamaan.

No mutta ehkä onnistun tekemään näytön sitten ensi syksynä. Ehkä kaikki kääntyy taas paremmin päin. Ehkä en ole koulussa vain kasvattaakseni opiskelija lainaa.