Viikko 8.

Kummallisen erillainen fiilis tulee työpäivistä kun viettää ainakin yhden välitunnin ulkona lasten kanssa, On hauska nähdä jokainen luokan lapsi ulkona ja huomata ero heidän käyttäytymisessään verrattuna siihen millaisia he ovat tunnilla. Jos olisin tajunnut tehdä tätä heti alusta alkaen olisin varmasti paljon läheisempi koulun oppilaiden kanssa. Noh, seuraavassa työharjottelussa sitten vaikka eihän se tämäkään harjoittelu ole vielä ohi.

Viikosta on sen ulkopuolella hyvin vähän kirjoitettavaa. Kävin jokainen päivä vähintään yhdellä välitunnilla ulkona ja yritin pelata ja leikkiä oppilaitten kanssa vaikka hyvin tarkoituksin yritinkin järjestää vähän isompaa jalkapallo peliä heti maanantaina kun pelasin ykkösluokkalaisten kanssa ulkona. Siihen tuli sitten muutama kolmosluokkalainen jotka halusivat tulla mukaan peliin ja kuten jokainen uskomattoman loistava ja pyhä nuoriso ohjaaja, päästin vanhemmatkin oppilaat mukaan peliin jolloin jokainen ykkösluokkalainen päätti lähteä pelistä, yritin puhua pojille etteivät he lähtisi pois mutta turhaan. Vielä on varmasti paljonkin opittavaa tai sitten opiskelijoita itseään pitää jotenkin opettaa tottumaan toisiin sekä vanhempiin oppilaisiin.

Näytön suunnittelu sujuu miten se sujuu. En ymmärrä vieläkään näitä paperitöitä tähän mutta kai näihin jotain saa kirjoitettua vähintään hyväksyttävällä tasolla. Tättärää.

6. ja 7. Viikot

Työpäivät ovat hiljalleen alkaneet muuntautumaan siitä uuden ja hienouden tunnusta jo arkeen. On vaikeaa muistella millaista se oli omassa koulussa kun viimeisien viikkojen luokkatoverit ovat olleetkin ykkösluokkalaisia. Lasten kanssa on ollut mukava olla vaikka joskus jotain ongelmia onkin. Jotenkin kaikista näkee jonkin piirteen minkä muistaa nähneensä omalla luokalla ala-asteella. Minulla on omat suosikki oppilaat ja sitten ne oppilaat kenestä en pidä niinkään paljoa mikä ei tietenkään ole ehkä oikein näin kasvattajan näkökulmasta mutta en ole "ammattilainen" enkä koskaan pystyisi olla valitsematta suosikkeja. Yritän kuitenkin kohdella kaikki lapsia samalla tavalla.

Kouluni opettaja kävi vierailemassa harjoittelupaikallani myös nyt seitsemännen viikon lopussa ja käynti toimiomalla tavallaan herätyksenä koska aina tähän asti olen ajatellut olevani "opettaja" vaikka ilmeisesti olenkin "ohjaaja" ja nämä kaksi asiaa ovatkin kaksi aivan eri asiaa. Toisin kuin opettaja, minun tehtäväni olisi muka olla lasten ja nuorten seurassa toisin kuin opettaja. Tämä olisi ollut hyvä tietää silloin kuin aloitin täällä mutta monella tavalla kaikki Top-aiheiset tunnit koulussa olivat hyvinkin puuduttavia ja harvoin niissä tuli mitään tarkkaa tietoa mistään. Minä kun luulin että kun olen töissä "kouluavustajana" olen eettisesti samalla tasolla kuin opettaja että en saisi olla suoraan lasten ystävä koska on auktoriteettisessä roolissa heitä kohtaan mutta "ohjaajana" tehtävänä on juurikin tämä mikä tarkoittaa oikeastaan suoraan sitä että viimeiset 7. viikkoa olen tehnyt töitä väärin.

Tässä opettajien ristikuulustelussa tuli myös esille se kuinka harjoittelupaikkani sekä luokkani opettaja tuntuu vähättelevän minua ja panostustani koulussa. Kun ihmiseltä kysytään kuinka hyvin toinen henkilö on pärjännyt jossakin ja vastaus alkaa "noh.." niin se harvoin tuntuu positiiviseltä aloitukselta. Tämän jälkeen passiivis-agressiivinen kommentointi erillaisista asioista kuten siitä kuinka olen piirrellyt tunnilla. Jos hänellä on ongelmia asioitten kanssa joita teen niin asioista voi mainita sen sijaan että näistä mainitaan tällä tavalla. Olen sentään harjoittelija ja jos teen jotain väärin haluaisin mielellänikuulla siitä sen sijaan että "aikuisen pitäisi jaksaa tunti tylsyyttä" olisi kommentti jolla opettaja minua kuvailee omalle opettajalleni. Uskoin että piirtelystäni ei olisi haittaa ja siksi sitä tein mutta en tämän jälkeen varmaan hirveästi enää nosta kynääni tunnilla.   

Minulla on myös ensimmäinen koulun näyttö tulossa kolmen viikon päästä joka aiheuttaa monenlaista stressiä koska en ole koskaan oikein ymmärtänyt tämän alan näyttö kriteerejä tai mitään miten nämä näytöt toimii koska edelliset näytöt olivat aina senkin verran yksinkertaisia tee-se-itse juttuja. Videon editointi oli yksinkertaista. Kokonaisen luokan ohjaaminen ei ole. En ole koskaan ollut liian kekseliäs ihminen luokaan mitään tapahtumia tällä alalla ollessani joten nyt kun ensimmäistä kertaa joudun tekemään tämän yksin, tulee siitä olemaan hankalaa. Osaan olla mukana asioissa koska "ohjaaminen" tulee minulle luonnostaan mutta asioitten kehitteleminen tai suunnittelu ei ole vahvuuteni. 

4. ja 5. Viikko

 Viikot vierivät eteenpäin edelleen hyvinkin nopeasti jolloin helposti unohtaa kirjoitella blogejakin joten nyt on sitten viikkojen 4 ja 5 pätkät yhdessä. Opiskelijat ovat tulleet tutuiksi ja se alkupuolen hienous on loppunut tarkottaen että oppilaitten kanssa on alkanut olla ongelmia. Toinen työharjoittelia alkupuoleen peloitteli alussa kuinka oppilaat tutustavat ensin ja sitten lopettavat tottelemisen koska olen tullut jo tutuksi. Hyvinkin paljon on viimeaikoina turhauttanut se kuinka monet oppilaat eivät tottele enää kunnolla. Joku oppilaista sanoikin tuossa että en ole "oikea opettaja" mikä sai suuresti minut turhautumaan. Kirjoittelin aikaisemmin jo siitä kuinka ei ole mitään rangaistus tapoja ja nyt kun lapset eivät edes halua totella minua, en oikein tiedä mitä voisin tehdä. 

Toinen asia mikä onnyt vähän painanut mieltä on se miten tyhmää on olla "kouluavustajana" kun oman ikäisiä opiskelijoita tulee välillä korvaamaan luokan opettajia. Ymmärrän kyllä että molempia tarvitaan tietyllä asteella luokassa mutta ei kuitenkaan nuoriso ja vapaa-ajan ohjaajalla ole osaa eikä arpaa kumpaankaan ammattiin? Mukavaa hommaa tämä ala-asteella oleminen mutta tätä työtä varten taidan olla väärässä koulutuksessa.

Vaikka mielessäni pyöriikin kaikenlaisia ajatuksia ja turhautumista on minulla silti ollut mukavaa. Ylimmästä kuvasta näkee kuinka kävimme kävellen hakemassa oppilaille omat virpomavitsat läheiseltä kukkulalta. Sittemmin koristelimme pajun oksat luokassa. Osa teki enemmän omaperäisemmat jos he osasivat mutta suurin osa teki vät kaikki samanlaiset koska se oli malli minkä opettaja heille oli näyttänyt. Nämä vitsat valmiina sitten kävi pappi siunaamassa koululla.

Luokkani opettaja Kaisa on viimeisen kahden viikon aikana ollut paljon poissa jonka vuoksi häntä on ollut korvaamassa kaksi eri Opettaja-oppilasta. Oli mielenkiintoista seurata heidän omia keinojaan opettaa luokkaa ja sitä kuinka opiskelijat kohtelivat heitä. Huomasin esimerkiksi miten vaikea on ykkösluokkalaisille opettaa uusia leikkejä liikunnan tunnilla. Yritin esitellä heille uuden leikin mutta nopeasti putosi lapsilta mielenkiinnostus ja alkoi tulla "onko pakko osallistua" tai "en halua leikkiä tätä" joten minunkin mielenkiintoni loppui ja en yrittänyt enää selittää leikin sääntöjä. Leikimme siis kaikille tuttua polttopalloa mistä ei siitäkään päästy ilman ongelmia läpi. Aina jotakuta harmittaa kuinka he eivät saa palloa tai kuinka he eivät halua leikkiä. Minulla ei ole oikeasti kärsivällisyyttä tälläiseen jatkuvasti joten tunnin lopussa korotin ääntäni ja selitin turhautumiseni lapsille ja lopetimme liikunnan tunnin etuajassa.

Myöhemmin jätimme kokonaan liikunnan tunnin pitämättä koska emme nähneet sitä millaan tavalla hyödyllisenä pitää sitä ilman Kaisaa koska edelliset liikunnantunnit ovat todistaneet kuinka vähän oppilaat kuuntelevat meitä "Kouluavustajia" jotka eivät ole oikeita opettajia.

Keskustelin työharjoittelustani Mummoni kanssa ja puhuessani huomasin kuinka paljon työhöni koululla kuuluu jatkuva oppilaille jankuttaminen:
"älä juokse käytävällä"
"istu kunnolla"
"älä piirrä kesken tunnin"
"keskity"
"nyt pojat jalkapallo kortit pois"
"nyt ne kortit pois"
"te tiedätte että teillä ei sais olla noita kortteja tunnilla esillä"

Tällästähän tämä on mutta kuten viimeisestä kuvasta huomaa että olen tehnyt loistavan vaikutuksen lapsiin kun sain tälläisenkin lapun yhdeltä rakkaalta luokkalaiseltani.